Loukkaantumisten tärkeät opetukset

Loukkaantumisten tärkeät opetukset

sademetsässä

Jooga on yllättänyt minut voimakkuudellaan. Voisi luulla, että se on pelkästään lempeää kehon availua, mutta minä ainakin olen onnistunut jo pariin kertaan rikkomaan itseni olemalla huolimaton. Olen läpi elämäni harrastanut urheilua, mutta mikään muu laji ei toistaiseksi ole aiheuttanut minulle niin paljon loukkaantumisia. Voi olla, että se johtuu myös siitä, että vuosia tulee koko ajan lisää, eikä vartalo ole enää yhtä mukautuvainen kuin se oli vaikka kymmenen vuotta sitten. En aio joogaa hylätä, vaan opettelen olemaan varovaisempi. Varovaisuuden lisäksi olen oppinut loukkaantumisistani paljon. Haluankin kertoa niistä teille, ettei kaikkien tarvitse oppia näitä asioita kantapään kautta!

Joogassa syntyy loukkaantumisia kahdella tavalla: jos kuormittaa kehoaan liikaa tai kuormittaa sitä väärällä tavalla. Liian raskas harjoittelu voi säikäyttää tottumattomat lihakset. Siitä seuraa rasitusvammoja, joista toipuminen voi kestää pitkään. Jos ei keskity kehon linjauksiin kunnolla, tai jos ei ole tarpeeksi tietoa oikeasta tavasta tehdä asanoita, voi vahingoittaa niveliään, jänteitään ja lihaksian. Pahimmillaan tällaiset vammat voivat vaatia leikkaushoitoa.

Vuosi sitten syksyllä toinen SI-nivelistäni kipeytyi. SI-nivelet ovat lonkkaluiden ja selkärangan alaosan (ristiluun) liitoskohtia. SI-niveleni ovat luonnostaan löysät, joten ne ovat herkempiä eri jooga-asentojen aiheuttamalle paineelle lantion alueella. SI-niveliäni vihloi ja ne naksuivat monta kuukautta. Jouduin vähentämään joogaamista ja keskityin aina tarkasti oikeisiin linjauksiin. Nykyään SI-nivelien kanssa ei ole mitään ongelmaa.

Alkuvuodesta toinen olkapääni kipeytyi. Se on kiukutellut vähän oikeastaan koko vuoden. Tällä hetkellä jumppailen joka päivä ahkerasti fysioterapeutin ohjeiden mukaan, ja toivottavasti saan olkapään sellaiseen kuntoon, että pystyn sen kanssa käymään joogaopettajakoulutuksen läpi.

Kun yrittää kaikin tavoin helpottaa liikkumista kipeän ruumiinosan kanssa, auttaa paljon, kun ymmärtää tarkalleen miten se toimii. Loukkaantumisten vuoksi olen opiskellut olkapään ja lantion alueen anatomiaa. Olen niissä jo aikamoinen asiantuntija! Viime viikolla annoin itse neuvoja fysioterapeutille SI-nivelen suojelemisesta venyttelyn aikana. Loukkaantumisistani on siis hyötyä tuleville joogaoppilailleni, sillä ymmärrän miten nämä vammat syntyvät ja otan ne vakavasti.

Loukkaantumisten seurauksena oppii kuuntelemaan kehoaan paremmin. On niin ahdistavaa kun joku ruumiinosa rajoittaa harjoittelua, että loukkaantumista haluaa välttää kaikin keinoin. Kun nostaa salilla painoja, kipuun reagoi välittömästi ja lopettaa sen mitä oli tekemässä. Joogassa hyvän ja huonon kivun erottaminen on hankalaa, joten täytyy olla hyvin tarkkana kehon tuntemusten kanssa.

Koska loukkaantuminen voi rajoittaa paljon jooga-asanoiden tekemistä, joutuu keskittymään joogan muihin ulottuvuuksiin. Silloin tutustuu muihin joogan tyylisuuntiin ja sen henkisempään puoleen. Itse olen loukkaantumisten myötä tykästynyt lempeään yin-joogaan.

Loukkaantumiset ovat siis opettaneet minulle varovaisuutta, anatomiaoppia ja kehonsa kuuntelua. Olen oppinut olemaan itselleni vähän armollisempi ja joutunut hyväksymään sen, etten välttämättä pysty harjoittelemaan niin usein ja rankasti kuin haluaisin.

Toivottavasti te muut säästytte kivuilta ja kolotuksilta :).

-Sini Punainen

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s